Kaihileikkauksesta toipumassa

Muutama kuva Teneriffan reissulta.

Pari päivää sadellut lunta ja muutamia pakkasasteita.
Ilma on niin kirkasta, että pakko kulkea aurinkolasit päällä. Leikatut silmät eivät vielä kestä kovin kirkasta. joten nyt on muutama tovi mennyt virkatessa.

Hiljaiseloa blogissani

Tää nyt on ollu niin tätä...
Oli joulu ja vuosikin vaihtui mutta en sitten saanut mitään päivityksiä aikaan.
Hilppasen siipi maassa ja sillee.

Ai miksikö?
Pääsyy varmaankin tää ikääntyminen ja sen mukana tulleet ikäihmisten vaivat. Ennenkaikkea harmaakaihi. Sitä ei aina edes tiedostanut, että ei näe kunnolla.
Pikkuhiljaa on vain kirjojen lukeminen jäänyt. Se ei vain tuottanut sitä nautintoa mitä ennen. Olihan mulle sanottu että silmissä oli harmaakaihia joten mikään yllätys se ei ollut ettei lukeminen maittanut.
Nyt on muutos tehty.
Olin kaihileikkauksessa 10 päivää sitten ja harjoittelen elämää uusilla silmillä.
Kaikki ei vielä ole ihan mallillaan mutta hyvässä alussa.

Hassua on tottua kulkemaan ilman laseja. Aina kun olen lähdössä, niin katsastan että missähän ne lasit nyt sitten on. Niin ja kun voin katsella telkkaria ilman laseja ja tekstitkin näkyy aivan selvästi ilman mitään haamukuvia. Puhumattakaan valojen ja värien kirkastumisesta.

Kävin ennen leikkausta Teneriffalla hakemassa harmaisiin poskiin väriä. Ei muuten onnistunut. Oli kylmää, tuulista ja osin sateista. Just joo - on se niin tätä.
Mutta vaihtelusta se kävi. Sain katsella kauniita kukkasia, Atlannin aaltoja sekä syödä vaihtelevasti. Hirvitti kuuden tunnin lento ja istuminen paikallaan.  Onneksi olin ladannut itselleni kaikenmaailman pelejä viihdykkeeksi. Saatan harkita meneväni uudelleen. Ans kattoo sit aikanaan, vai olisiko mannermaa kuitenkin nastempi.