torstai 20. huhtikuuta 2017

Haravointia













On kyllä ilmoja pidellyt. Kylmää ja ajoin luntakin.

Nyt ollaan tosin kakkoskodissa haravoimassa.  Tai siis minä olen haravoimassa.

Ei mitään herkkua, mutta näkeepä käden jäljen ja saa huomata kuinka monta lihasta on elänyt laakereillaan koko pitkän talven. Kovin monta on ollut.

Ensimmäinen päivä haravan varressa päätyi särkylääkkeeseen, muutoin ei olisi uni tullut.
Nyt jo menee paremmin, mutta vanttera vartalo ei tahdo taipua kumartumiseen. Jotain kait sille asialle pitäisi taas tehdä.

Harava ja kottikärry on mennyt parkkiin loppupäiväksi.
Nyt tuulee niin kovaa ettei kuivat lehdet pysy kärryn matkassa joten loppupäivä on vapaata ihan olosuhteitten pakosta.

Kuviakin otin mutta en sitten osannutkaan siirtää niitä puhelimesta tabletilla.


3 kommenttia:

  1. Haravoinnin jälkeen tosiaan juilii hartioissa ja lapaluissa makeasti, mutta äkkiä ne lihakset siitä vertyvät ja tottuvat. Haravointi on ihanaa, kun siinä näkee tulokset heti ja tulee hyvä mieli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No näin on 👍 ja siinä se juju onkin. Kunto nousee ja samalla saa pienen nirvanan kun piha puhdistuu ihan silmien edessä. Viis pienistä epämukavuuksista nivelissä.

      Poista
  2. Toivottavasti haravointikipu on jo talttunut. Odotellaan kevään lämpimiä päiviä.

    VastaaPoista