sunnuntai 22. maaliskuuta 2020

Takatalvi?

Voiko tätä sanoa takatalveksi kun ei ollut sitä ensimmäistäkään?
Oli kumminkin aika yllättävää herätä lumiseen maisemaan. Ja se vain jatkuu. Yöllä oli kymmenen astetta pakkastakin. Aika hurjaa,

Lumessa on se hyvä puoli että maasto näyttää niin siistiltä valkoisessa vaipassa.

Lumi tuntuu jelppaavan pään sisällä olevaa pelkoa näkymättömästä uhasta tässä tilanteessa. Uhka on todellinen ja tuntuu kuin eläisi jossain kauhuromaanissa. Ettei tällaista voi ollakaan. Vaan nyt on.
Olen linnoittunut tänne maalle.

Onhan tää hemmetin tylsää ja hankaloittaa elämistä, mutta toivotaan että kaikki olisi ohi ennenkuin delaan.
Haaveet keväästä, kukkaostoksista, istutuksista yms saa nyt heittää jorpakkoon surutta.

Mulla ei ole edes multaa että saisin sisäkukille uudet kasvualustat. Toivon niiden jaksavan odottaa uusia ja parempia aikoja.
Näillä on nyt vain mentävä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti