keskiviikko 14. heinäkuuta 2021

sunnuntai 29. marraskuuta 2020

Marraskuu kohta taputeltu


Joulu lähestyy, tunnelma vain puuttuu.
Ehkä siihenkin päästään jossain vaiheessa. Hilppasen on pimeää mutta siihenkin kohta tulee apu.
Vielä ollaan plussa asteissa. 



torstai 26. marraskuuta 2020

No ne talvikengät, voi hyvä hyssykkä sentään.

 Nyt ollaan ihan niinkuin hermon päällä.

Viime vuoden syksynä olin tehnyt suunnitelman että hankin kahdet talvikengät. Näin olisi aina kelin mukaiset popot jalassa,

Ja niin siten toimin. 
Kevyemmät talvikengät olivat tunnetulta merkiltä (alennuksesta) ja lesti mikä mainioin. Ihana jalassa ja meno niiden kanssa jouhevaa.
MUTTA! 
Toinen kenkä narsisi ikävästi joka askeleella.  Ei se meluisessa haitannut mutta ans kun meni sisätiloihin niin sehän kuului.
Käytin ne suutarissa vaikka sanoivat että eivät sitten takaa mitään. Noh, hieman auttoi mutta mitä enemmän käytin niitä kenkiä niin ääni vain voimistui.

Sitten toiset talvikengät olivat liukuestot ja jotka ostin netin kautta.
Kantapäässä semmonen klipare joka nostetaan pystyyn. Vähänkö olin tyhmä. Ensinnäkään enhän mä ulkona saa sitä kliparetta käyttöön ilman jotain kättä pidempää. Mun pitäsis päästä istumaan jotta se onnistuisi. PÖH. Toiseksi ne kengät painaa ihan hirvittävästi ja ovat yhtä joustavat kuin tiiliskivi. 

Nyt taidan kumminkin selviytyä näillä poposilla, enhän nyt pääse muutenkaan ihmisten ilmoille. Mut sapettaa huonot valinnat. 

tiistai 27. lokakuuta 2020

Isoäidinneliöt

Sataa ja ilma on synkkä. Ulkona ei voi olla.

Mutta ei se mitään. Otin taas esiin virkkaukseni. Tässä nyt menee tovi että näitä tulee passeli määrä kasaan. Mitä sitte niistä syntyy on toinen juttu. Aihe muuttuu ajan myöden ja mielialan mukaan. Aluksi vain virkkasin neliöitä kun lankaa oli jemmassa. 

Pandemian alettua en ole päässyt kunnolla lankapuoteja kolumaan joten nyt käytetään sitä materiaalia mitä on jemmaa jäänyt.  Ja onhan sitä vaikka kuinka ja vaikka mihin.

maanantai 26. lokakuuta 2020

Ihan ihme syksy

 

On ihmeen lämmintä, jotain 10 astetta. 

Puut alkaa olla melko kaljuja mutta maa on täynnä lehtiä. Tänäänkin roudasi monta kottikärryllistä kompostiin märkiä ja painavaa lehtimassaa.  Haravoidessa näkee hyvin työnsä jäljen ja sekös on mannaa sielulle.  

On niin hiljaista pihapiirissä kun pihapiirin lintuystävämme on ymmärrettävästi ottaneet hatkat näistä maisemista. Tänne on jäänyt vain tintit ja mustarastas. Viimeisinä lähti punarinnat, joita oli pihassamme parikin paria.  

Olen yhä karantteenin kaltaisessa tilassa. Ihan varmuuden vuoksi, mutta olisin niin ilahtunut jos kaikki alkaisi olla lähempänä normaalia. Jopa kaipaan ostoksilla käyntiä vaikka en mikään shoppailija olekaan. Toki saan tilattua netistä mutta kun haluan nähdä ja tuntea tuotteen. Mutta näin se nyt vaan on tänään. Plääh!


torstai 22. lokakuuta 2020

Jospa sittenkin.... 👍


Voi huisi! 
Just meinasin heivata blogini siihen nurkkaan missä on kaikki ne asiat joita 
en enää osaa tai jaksa opetella.
Sitten tuli semmoinen tadaa elämys, että nyt kyllä vielä yritän tätä uutta blogspotin alustaa. 
Jos vaikka kumminkin oppisin. 
Voihan sitä vaikka oppia taikka sitten ei. 



maanantai 10. elokuuta 2020

Elokuu tuli kuin varkain

 


Keväällä hankkimani pikkiriikkisen visteria yltää jo helposti
kasvihuoneen luukusta ulos, jos vain sen sallisin.
Valkosipulit nostin jo kuivumaan. 
Nämä olivatkin ainoat hyötykasvit joita hoivasin jollei lasketa jotain valmiita kaupan yrttejä niihin.