torstai 27. helmikuuta 2020

Mullan vaihtoa

Kultaimarre

Joulutähti
Jotain tehdäkseni vaihdoin pari planttua uusiin multiin.
Se on muuten ihan milettömän ihanaa puuhaa.


Joulusta sinnitellyt joulutähdet laitoin yhteen ja samaan purnukkaan. Odottelevat sitten siinä kunnes vien ne kesäkotiin kasvihuoneeseen. 


Samoin kultaimarre sai oman purkin.

Se jakoi ison joulukorin eri kasvien kanssa ja nyt sille tein ihan oman lukaalin.
En enää muista sen tarkkaa nimeä mutta söpö se on kuin possu pienenä.
Olisi ollut muutakin purkitettavaa mutta jo näiden tekeminen sain keittiön suht suttuseen kuntoon joten seuraavat saavat nyt odotella. Olisi pitänyt olla enemmän vanhoja sanomalehtiä mutta kun meillekin tulee lehdestä vain digiversio. 

Sitä ei pahemmin pinnoille levittele 😀
Olis ollut helpompi tehdä homma ulkosalla.




maanantai 24. helmikuuta 2020

Malttamattomana on hankala olla


Tää malttamattomuus ei siis koske sitä että menen huomenna kausirokotukseen, pneumokokki ja tetanus rokotukseen. Ne suljen pois ajatuksista sillä kaikki piikit hirvittää. Kausirokotus on jäänyt näin myöhäiseen kaiken maailman sairastelun johdosta.

Noh, huomenna sekin on hoidettu.
Tetanus on kanssa ajankohtainen koska kohta pääsen multahommiin oikein kunnolla.

Tässä se malttamattomuus tulee kun tekisi niin mieli jo hankkia istin bitsin pieniä taimia. Melkein ahistaa kun on vain odotettava.

Jääkaapissa odottaa pionien siemeniä joita en ole saanut juurtumaan, Pulleita ne kyllä on.

Olen tosi huono noiden siemenistutusten kanssa, mutta yrittää pitää. Vaikka tiedän rajallisuuteni niin kumminkin joka vuosi yritän edes jotain siemenkylvöä laihoin tuloksin.
Sen puutteen korjaan sitten kauppapuutarhassa.



Myrskyn jälkeen


Eikö sanota, että myrskyn jälkeen on poutasää, no niin on nytkin.
Oli pari niin totaalisen kammottavaa myrskypäivää kun vettä lotsotti taivaa täydeltä,
Vain uhkarohkeat laittoivat itsensä ulos, ja se en ollut minä.


Tänään oli jo toisin.
Jopa aurinko paistoi ja meri oli kesyyntynyt. Tulvatkin olivat jo laskussa.
Eiku ulos.
Nyt on jopa terassikausi avattu kun muutama auringon säde oli kuivattanut penkit
eikä kelissä ollut valittamisen sanaa.

keskiviikko 19. helmikuuta 2020

Olipa hiivari

Kova tuuli pakkasi moskan kävelytielle :)

No niin, pääsin ulkoilemaan. Vihdoinkin.
Tuli tehtyä kolmen kilometrin lenkki joka tuli tarpeeseen.

Vesisade ja myrsky oli tehnyt kaikenmoista luonnolle.
On se meren pinta vaan ollut ihmeen korkealla.

Hiekkateillä oli veden syömiä uria ja nää rannat oli täynnä viime kesän kaislaa.

Olisi tuossa hyvää värkkiä pensaiden alustoihin mutta jätin sitten keräämättä.

sunnuntai 16. helmikuuta 2020

Päivät päätä käännellessä!























Niin siinä vain kävi että potilaaksi jouduin.
Vuosisadan kamalin nuha.
Olen varmaan käyttänyt Suomen selluvarastot tyhjiksi näiden päivien aikana.
Ei oo ollut kivaa, ei pätkääkään.
Piirun verran parempi olo juuri nytten. Oliskohan tää nyt taputettu valmiiksi vai vieläkö jotain on odotettavissa.

Yhdet raitasukat sain viikolla aikaiseksi.
Kakkosen puikoilla ja ohuella langalla kun tekee niin aika säätämistä se vaan on.
Varsinkaan kun ei näe oikein hyvin.

Ulkona on +5 astetta ja aika hiivari.
Piipahdin päivällä ulkona oikomassa tönköiksi muuttuneita jalkojani ja nappasin tuosta mikä lie pensaasta kuvan kun siinä oli noinkin suuret silmut esillä.
Kevät on sittenkin tulossa. Tuskin enää hiihtokelejä saadaan.

Mieli tekisi laittaa taltioimani keijunmekon siemenet itämään mutta mun kaikki värkit on muualla.
Joten nyt oodottelen parempaa vointia ja jotain muuta keliä kuin tätä iänkaikkista sadettä,

maanantai 10. helmikuuta 2020

Pisaraa koko taivas täynnä
























Tältä se näyttää mitä ennustettiinkin.
Tuuli tuivertaa ja vettä sataa.

Mut ei se mitään. Poden kunnon flunssaa, joten sama se on mitä taivaalta tulee.
Jotenkin olotila kannustaa juuri tällaista keliä.
Olisi tosi kurja olla suljettuna sisätiloihin jos aurinko paistaisi kauniisti.

lauantai 8. helmikuuta 2020

Valaistusta sisäkukille


On ollut vuoden vaihteen jälkeen niin pimeää että piti ottaa apuvalot käyttöön.


Ihmepensas on paaraatipaikalla työpöydälläni ja saa ainoana 
sen kaiken luonnon valon mitä pystyn tarjoamaan.

Se taitaa olla (ainakin tällä hetkellä) parhaiten talvesta selvinnyt kasvini. Mutta kyllä mä siitä tykkäänkin.

Tänään oli aamusta sankka sumu, Ei nokkaansa edemmäksi nähnyt. Lunta ei ole vieläkään maassa (mikä on siis aivan ihana juttu). Pari astetta lämmintä.
Pukeutuminen ulos alkaa olla haasteellista. Paksu takki on ihan liikaa ja kevyt toppa on liian vähän.
Noh, ulkoilu ei tänään kuitenkaan onnistunut orastavan flunssan takia.